|
Kuvia
Uutisia ajalta 12.-23.5.06
Parin
viikon aikana on taas tapahtunut asioita, joista on syytä kertoa.
Patricia ja hänen äitinsä olivat järjestäneet 12.5. perjantaitempauksen
ja yllättäneet kaupungin varapormestarin odottamalla häntä työpaikan
oven edessä ja vaatineet varapormestaria keskustelemaan
sterilointiohjelman aloittamisesta Tg-Jiussa. Patricia kertoi, että
varapormestarin ilme oli näkemisen arvoinen, joskaan ei luvannut kovin
hyvää. Jos ilme oli täynnä yllätystä, oli siinä havaittavissa myös
jonkinlaista pettymystä.
Carmena ja Patricia olivat
päässeet kuitenkikn keskustelemaan sterilointiohjelmasta, mutta liekö
ollut syynä se, että tapaaminen tuli varapormestarille täytenä
yllätyksenä, ei keskustelu ollut johtanut toivottuun suuntaan. Siinä
oli tartuttu epäolennaisiin asioihin vaikka naisilla oli ollut jo
valmis sopimuskin esitettäväksi. Patricia kertoi, että hänestä ja
Carmenasta alkoi tuntua siltä, että joko Tg-Jiun päättäjät eivät lopulta aiokaan aloittaa sterilointiohjelmaa vaan olivat esittäneet
yhteistyöhalukkuutta siitä syystä, että Carmena ja Patricia saisivat
"pientä puuhastelua" ja pysyisivät poissa valituksineen kaupungin
kulkukoirien huonosta kohtelusta tai päättäjät kenties uskoivat,
etteivät naiset kykene esittämään kunnollista sopimusta
sterilointiohjelman käynnistämiseksi. Voihan tietysti olla, että
varapormestarilla oli huono päivä eikä hän vain ollut varautunut
tapaamiseen. Carmena ja Patricia ovat kuitenkin tehneet nyt omasta
puolestaan asian eteen sen minkä pystyvät ja pallo on nyt jonkin aikaa
Tg-Jiun kaupungin päättäjillä.
Patricia kertoi vielä viestissään, että heidän täytyy välillä keskittyä
myös uuden tarhan rakennusprojektiin. Ja ensi elokuun
sterilointikampanjamme kaipaa vielä paljon tekemistä käytännön
toteutuksen sujumiseksi mahdollisimman hyvin. Ja meillähän on
suunnitteilla jo uusia projektejakin ja niistäkin toivomme pidemmällä
tähtäyksellä saavamme paljon hyvää aikaiseksi.
Niinhän sitä sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu ja kun kirjoitin
Carmenalle ja Patricialle vierailustamme Rakveren tarhalla, jonka
"äitee" on lähes 90 vuotias Elfriede, oli Carmena tokaissut, että se on
hänenkin päämääränsä - elää satavuotiaaksi ja hoitaa elämänsä loppuun
saakka koiria. Toivokaamme Carmenalle siis pitkää ikää ja terveyttä!
Perjantaisen
yllätystapaamisen jälkeenhän varapormestari oli lähdössä seuraavalla
viikolla matkoille, mutta Carmena ja Patricia olivat kuitenkin saaneet
tavata häntä vielä maanantaiaamuna ennen matkaa. Tämä tapaaminen oli
sujunut jo huomattavasti paremmissa tunnelmissa kuin edellinen.
Keskusteluhetken aihe oli kuitenkin ollut se, että Carmena ja Patricia
olivat ehdottaneet, että saisivat vuokrata nykyistä tarhaa niin kauaksi
aikaa kun uusi tarha on valmis ottamaan koirat vastaan. Varapormestari
oli ilmoittanut, että se ei ole mahdollista koska asialle tulisi saada
teknisen viraston lupa ja se on jo uhannut purkaa tarhan moneen
otteeseen. Vain tietyt seikat ovat sen estäneet. Tällä varapormestari
mitä ilmeisimmin viittasi siihen, että Carmena ja Patricia nostaisivat
pystyyn skandaalin, jos nykyinen tarha purettaisiin ja sen asukit
tapettaisiin. Sterilointiohjelmaa oli sivuttu siltä osin, että
kaupungin päättäjät ovat sitä mieltä, että sterilointiohjelman
pääpaikka tulee olemaan uusi tarha. Carmena oli kertonut, että
ongelmana tässä nyt on se, että varoja tarhan rakentamiseen ei ole ja
että voisiko kaupunki kenties avustaa projektia siten, että uusi tarha
saisi kaupungilta edes perusasiat. Varapormestari oli ollut nyt
yhteistyö- ja avunantopäällä ja luvannut, että kyllä kaupunki voi
avustaa. Kuten olemme jo niin monta kertaa todenneet, ovat kaupungin
päättäjien mielipiteet vaihtaneet suuntaa kuin tuuliviirit välillä ja
mikään lupaus ei ole tae siitä, että se myös käytännössä toteutetaan.
Mutta sitä me kaikki tietysti kovasti toivomme.
Tarhalle
on tullut taas uusia asukkeja. Lucky, jonka omistajat olivat hylänneet
ja jolla on pahoja iho-ongelmia. Onneksi Lucky sai jo kummin
Suzannesta. Joku oli tuonut tarhalle myös kaupungilla harhailleen
sokean nartun, joka sai nimekseen Carma. Nimi on johdettu Carmenasta ja
kiitoksenosoitus hänelle siitä uhrautuvasta työstä, jota hän tekee eläinten hyväksi.
Sitten
tarhalle oli tuotu seitsemän mustavalkoista pentua, joille Carmena on
tehnyt pienen ”leikkikehän” pihalle ja jossa pennut saavat ulkoilla
päiväsaikaan. Illalla ne viedään varastorakennukseen ja siellä ne myös
yöpyvät. Bogdan-poika on viimeisin tarhalle hylätty ja hänellä on myös
ihosairauksia.
Carmenan ja
Patrician vastapäisen naapurin pihalla majaili marraskuisen vierailumme
aikana useita koiria ja yksi pentue. Carmena ja Patricia kävivät
ruokkimassa koirat joka päivä. Tämä naapuri ilmoitti joskus
kevät-talvesta, että hän on saanut niin paljon valituksia koirista eikä
halua niitä pitää enää pihallaan. Naapurin pihan takana on pieni
maatilkku, joka on Carmenan omistuksessa ja naiset hankkivat sinne
aidan ja siellä majailee nyt viisi koiraa. Carmena ja Patricia ovat
myös improvisoineet koirille pari koppia ja ruokkivat tietenkin koirat
ja pitävät niistä huolta. Näistä koirista neljä on narttuja ja ne
kaikki ovat steriloituja.
Carmenan
ja Patrician omat lemmikit voivat hyvin. Patricia kertoi, että ne
telmivät ulkona aamusta iltaan, kaivavat kuoppia ja tuhoavat hänen
istuttamansa kukkaset. Mutta viis siitä, kunhan koirilla ja kissoilla
on mukavaa ja ne nauttivat olostaan. Bursulla ei ole enää mitään
ongelmia vaan hän juoksee ja touhuaa päivät pitkät toisten kanssa. Eikö
ole aivan uskomatonta? Puoli vuotta sitten Bursu lepäsi sisällä
kopassaan eikä kyennyt liikuttamaan takajalkojaan. Kirsuton Nasuc
nauttii myös elämästään Carmenan ja Patrician kodissa eikä häntä tunnu
yhtään haittaavan se, että jotain pientä puuttuu.
Olemme
varanneet lennot 3.8. Bukarestiin, josta sitten ajelemme vuokra-autolla
Tg-Jiuhun. Elokuun 8. päivä palaamme takaisin kotiin täynnä uusia ja
unohtumattomia kokemuksia. Sterilointikampanjan varojen keruu on
edelleen käynnissä. Noin puolet tavoitteestamme on saavutettu ja
edelleenkin uskon, että elokuun alkuun mennessä olemme saavuttaneet sen
mikä aikomus oli. Meillähän ei ole tapana luovuttaa helposti.
Matkamme
aikana on myös tarkoitus ottaa isohko askel tulevien suunnitelmiemme
suhteen ja vierailla yhdessä Tg-Jiun kaupungin lastenkodeista.
Toivomme, että eläimet tulevat jatkossa liittymään tiiviisti
lastenkodin pienten ja vähän suurempienkin asukkaiden elämään.
Ja huomenna aion heittää yltäni talviturkin!
-Kiia-
|
