Kuulumisia Tg-Jiun koiratarhalta

Matkamme jälkeen tarhalla on tapahtunut yhtä sun toista ja välillä Carmenalla ja Patricialla on ollut niin paljon töitä ja kiirettä, etteivät he ole ehtineet avata tietokonetta päiväkausiin saati sitten lähetellä sähköposteja. Tällä hetkellä tilanne on hieman rauhoittunut ja olen saanut Patricialta muutaman pidemmän viestin tarhan tapahtumista.

Pian matkamme jälkeen Tg-Jiun kaupungissa oli todella kylmää viikon ajan. Kaksi vanhempaa koiraa, Clampi ja Eddie, eivät olleet enää jaksaneettaistella kylmyyttä vastaan vaan olivat lähteneet sateenkaarisillalle. Tuon viikon aikana tarhan varastorakennuksen sulakkeet paloivat vähän väliä ja aamuisin rakennus oli jääkylmä. Varastorakennuksessa on jatkuvasti lähes kaksikymmentä koiraa joista osa sairaita, osa toipilaita ja loput vanhoja sekä eri ikäisiä pentuja.

Hiiret olivat syöneet Carmenalle niin tärkeän pesukoneen johdot. Carmena ja Patricia olivat ottaneet tarhalta 5 vanhaa ja sairasta koiraa pieneen kotiinsa siellä jo asustavien 25 koiran lisäksi. Vanhat ja sairaat eivät olisi pärjänneet kylmiä sääolosuhteita. Yksi näistä sairaista on Jonnan kummikoira Aimee, jonka osin amputoitu jalka oli alkanut oireilemaan ja Aimee oli mitä ilmeisimmin kivun vuoksi ”kalunnut” tynkäänsä. Aimeen jalka on nyt amputoitu kokonaan ja hänen tilansa on toistaiseksi ollut vakaa.

Sain ennen joulua Patricialta muutaman kuvan, joissa vierailumme aikana kovin sairaana ollut Mosu, joka on Tuijan kummikoira, oli jo pirteän oloinen ja Patrician kertoman mukaan vanhimman oikeudella pitää kuria varastorakennuksessa. Toisessa kuvassa Sanna H:n kummikoira Marcela-äiti hoivaa omien pienten pentujensa lisäksi varastorakennuksen orpoja pentuja – mukaan lukien kolmea pientä muskettisoturiani, jotka noukimme tien poskesta matkallamme Tg-Jiuhun marraskuun lopulla. Juuri ennen joulua oli tarhan ainoakin työmies lähtenyt varoittamatta. Patricia laittoi minulle lyhyen viestin, jossa hän kertoi ettei halua edes ajatella tulevaa joulua ja uutta vuotta koska se tulee olemaan todella raskas. Patricia kertoi myös viestissään, että heidän on todella vaikeaa saada tarhalle esim. sähkömiehiä töihin koska heti kuultuaan joutuvansa työskentelemään kulkukoirien parissa he keksivät mitä ihmeellisimpiä tekosyitä kieltäytyäkseen. Kulkukoirat ovat kuin kirosana ja tarha kuin paikka, jossa käytyään saa varmasti jonkin iljettävän ja pahimmassa tapauksessa kuolemaan johtavan taudin. Meistä tämä kaikki tuntuu varmasti välillä epäuskottavalta mutta kuinka monella meistä on kokemusta ja käsitystä romanialaisten elinolosuhteista ja vallitsevista asenteista sekä uskomuksista. Tässä yhteydessä on ehkä hyvä laittaa lainaus ennen matkaamme Romaniaan Canibucarestin Sara Turettalta saamastani viestistä, jossa hän varoittaa minua luottamasta sokeasti romanialaisiin, niin kuin hän teki 4 vuotta sitten sinne mentyään. Asuttuaan kolme vuotta Romaniassa hän nimittää romanialaisia pääosin valehtelijoiksi ja varkaiksi ja Romaniaa surkeaksi maaksi. En ollut kertonut Saralle mikä on matkamme päämäärä ja ketä menemme tapaamaan, joten hänen sanomansa eivät millään lailla kosketa Carmenaa ja Patriciaa, jotka ovat todella ainutlaatuisia romanialaisia ja tekevät työtään koirien hyväksi täysin omat tarpeensa unohtaen.

”Hello Kiia,

Please, don't make the mistakes I did 4 years ago, when I went to Romania as a naive person, helping and trusting everybody. Romania is different from Italy and especially from Scandinavian countries. I have seen people cheating, stealing and being mean to those who helped dogs, there is no cooperation that can go on. Cheating, in Romania, is a very common sport.

I wish you all the best, but I am very realistic (=pessimistic) because of my personal experience. I lived there most of my life during these last 3 years. I perfectly speak Romanian. I know the mentality. It's something that cannot be told, you must touch it personally. But of course, it's too difficult if you had not spent years, like I did, in this miserable country.

Good luck!

Sara Turetta"

Viimeisimmässä viestissään (5.1.) Patricia kertoo, että Merjan kummikoira Mirage, joka oli heitetty vierailumme aikana yöllä aidan yli tarhalle ja oli todella laihassa ja heikossa kunnossa on vahvistunut ja saanut lihaa kovasti luidensa suojaksi. Iho-ongelmia hänellä edelleen on.

Tuijan kummikoira Mosu on myös vahvistunut entisestään ja erittäin pirteässä kunnossa.

Bastanu ja Pitica tarhalta olivat saaneet oman kodin. Koirat pääsivät samaan perheeseen ja koska heitä ei ole vielä palautettu tarhalle kaikki lienee hyvin. Carmena ja Patricia käyvät jossain vaiheessa tarkistamassa että kaikki on todella hyvin.

Sanna H:n kummikoira Marcelan viisi pientä pentua ovat kuolleet parvovirukseen.

Samoin matkallamme Tg-Jiuhun tien poskesta pelastamamme kolme pientä muskettisoturiani ovat kuolleet parvovirukseen. Parvovirus on valitettavasti hyvin yleinen tauti joka tappaa pentuja eikä tarhankaan tiloja kyetä desinfioimaan tai pentuja rokottamaan niin tehokkaasti että parvoviruksen aiheuttamat kuolemat voitaisiin välttää. Sydämeni on todella raskas kuultuani kuinka Marcelan pennuille ja kolmelle muskettisoturilleni on käynyt vaikka kuinka ajattelenkin, että heidän on hyvä olla nyt.

Olen myös kysynyt Patricialta ovatko Romanian nuoret ja esim. yliopisto-opiskelijat halukkaita auttamaan eläimiä ja kulkukoiria sekä koiratarhoja. Patricia, joka on viettänyt 4 vuotta yliopistoelämää Bukarestissa, kertoi että valtaosa Romanian nuorista ei välitä eläinten kohtaloista tai kulkukoirista. Ne harvat, jotka eläinsuojelusta ovat kiinnostuneita ja haluaisivat jotain tehdä eivät naurunalaiseksi joutumisen pelossa uskalla. Tg-Jiun tarhalla on neljän vuoden aikana käynyt kaksi opiskelijaa, jotka hekin hyvin pian unohtivat asian. Paljon on siis vielä tehtävää asenteiden muokkaamisessa.

Joulukuun alun kylmän viikon jälkeen Tg-Jiussa on ollut melko leuto sää. Sääennusteet lupaavat kuitenkin kylmän aallon tulevan viikon sisällä. Tarhalta joulun alla lähtenyt toinenkin työntekijä oli tullut uuden vuoden jälkeen takaisin töihin. Patricia kertoi, että oli ilmeisesti herännyt humalaputkestaan rahat loppuneena.  Tarhalle oli tulossa ”haastatteluun” myös yksi työmies ja toivon, että hän on hyväksynyt tarhan olosuhteet ja työehdot, jotta Carmenan ja Patrician taakka helpottuisi edes joksikin aikaa.

Laitamme viimeistään tämän kuun lopussa yhdistyksemme tilille kertyneitä kummimaksuja ja lahjoituksia Pro Animals Romanian tilille. Tällä hetkellä
tilillemme on kertynyt 1.100 euroa.

Kiitos kaikille tuestanne – arvostamme sitä todella paljon. Jatkakaamme yhdessä ponnisteluja Tg-Jiun tarhan koirien hyväksi. Jonakin päivänä varmasti voimme kaikki vierailla Carmenan ja Patrician rakennuttamalla uudella koiratarhalla ja olla ylpeitä siitä, että olemme olleet mukana yhden unelman toteutumisessa. Se päivä ei ole ihan lähellä, mutta sitä kohti on hyvä suunnata.