Aloitan tämän uutiskirjeen kertomalla kohti Romaniaa ja Tg-Jiun tarhaa parin päivän sisällä lähtevästä avustuskuormasta. Saimme kuin saimmekin lastin täyteen ja tällä kertaa mukana on paljon muutakin kuin ruokaa, jonka osuus yhteiskilomäärästä (3500 kg) on runsas 2/3.

Alla joitakin kuvia avustuslastista, jota kerättiin hartaasti eri pisteistä. Lempäälän Ideaparkin sekä Vantaan Myyrmannin Faunattaren Karo sekä Vantaan Jumbon Faunattaren Sari ryhtyivät varsinaisiksi puuhanaisiksi vielä viimeisten viikkojen aikana ja loihtivat mukaan avustuskuormaan satoja kiloja koiranruokaa ja houkuttelivat kaikki Faunatar-myymälät lahjoittamaan yhteensä 28 kuljetushäkkiä Tg-Jiun tarhan tarpeisiin.

Alla kuva n. 1200 kilosta koiranruokaa, jotka tulivat pääosin Royal Caninilta.
Oikealla olevat laatikot lahjoitti Myyrmannin Faunatar.

Faunatar-myymälöiden lahjoittamia koiranruoka- ja kuljetushäkkilaatikoita

Tarhan varastorakennukseen ostettuja lämmittimiä ja keittolevy, äidinmaidonvastike
pennuille sekä työkaluja pakillinen
 

Hesyltä saatuja sekä yksityisten henkilöiden keräämiä lahjoituksia.
 

Pakettiautollinen koiranmuonaa ja muutama hevosrehusäkki sekä toinen autollinen
koiranmuonaa, hevostarvikkeita sekä muuta tarpeellista tavaraa
 

Avustusta koskeva tiedote luettavissanne täältä.

Sydämelliset kiitokset kaikille tuestanne!

Tarhalla eletään jo kevään tunnelmissa ja kun sää muuttui suojaiseksi alettiin tarhalla Patrician kertoman mukaan tekemään kevätsiivousta. Lumen ja jään jäljiltä siivottavaa onkin kuulema todella paljon, mutta toimeen on reippaasti aina tartuttava.

Pari kuvaa joistakin tarhan varastorakennuksen asukeista

Onneksi tarhalla on nyt ollut kaksi työmiestä ja yksi nainen puolipäiväisesti auttamassa ja se on hieman helpottanut Carmenan ja Patrician elämää. He voivat toimitella tärkeitä asioita kuten viedä koiria eläinlääkärille, hoitaa viranomaisasioita ja etsiskellä tonttia uutta tarhaa varten. Nyt kun lumet ovat sulaneet, on tonttejakin taas helpompi katsastaa. Useita tonttejahan on toki ollut tarjolla viimeisen vuoden aikana, mutta syitä siihen miksi emme hyväksy ihan mitä tahansa tonttia on lukuisia. Sain Carmenalta viimeksi tänään kirjeen, jossa hän kertoo keskustelleensa bukarestilaisen tarhanpitäjän kanssa siitä kuinka vaikeaa on hoitaa tarhaa, joka on lähes eristyksissä. Kyseisen taho ylläpitää tarhaa, jonne ei ole yleistä tietä, ei vesijohtoja, sähkö ja lämmitys on oman generaattorin varassa jne. Joka talvi tulee eteen tilanteita, jolloin tarhalle ei kertakaikkiaan pääse edes ruokkimaan koiria.

Toivomme toki, että meitä lykästäisi ja löytäisimme sopivan tontin. Toki se olisi vasta alkua valtaisalle ponnistukselle rakennuttaa toimiva eläinsuojelukeskus tai edes koira- ja kissatarha. Euroopan Unionin tuet eivät toistaiseksi kohdistu ollenkaan tämänkaltaisiin projekteihin ja sponsorit ovat tunnetusti piilossa. Toivoa ja unelmia tulee kuitenkin kantaa sydämessä kuin myös uskoa siihen, että haaveistamme tulee jonakin päivänä totta. Olemmehan tähänkin mennessä saaneet aikaiseksi todella merkittäviä asioita ja lähdimme liikkeelle aivan tyhjästä.

Dona ja Daria voivat hyvin ja Carmena kertoo heidän viihtyvän kovasti ulkona villeinä ja vapaina. Molemmat tykkäävät erityisesti mutakylvyistä.

Carmena

Huoli Carmenan terveydestä ja jaksamisesta on varmasti meillä kaikilla. Vaikka Carmenalla onkin raskasta ja hän joutuu edelleen kieltäytymään lähes täysin omasta yksityisestä elämästään ei hän pura väsymystään, kiukkuaan asioiden toimimattomuuteen tai omaa riittämättömyyttään meille tai muillekaan läheisilleen. Hän myös laittaa aina huolehtimiensa eläinten edun omansa edelle. Carmena on joutunut lykkäämään tohtorin väitöskirjansa valmistumista, koska aikaa ei vain ole opiskeluun. Tärkeää on, että me annamme Carmenalle sitä voimaa, jota hän tarvitsee joka ikinen päivä jaksaakseen taistella eläinten oikeuksien puolesta siellä missä paikallisia tukijoita ei ole vaan päinvastoin liiaksikin niitä, jotka yrittävät laitaa kapuloita rattaisiin.

Carmena vierailee edelleen päivittäin Tg-Jiun kaupungin tarhalla ja ottaa sieltä joskus sairaita koiria hoidettavakseen. Kaupungin tarhalla ei ole muutoksia koirien kohteluun.  Alla kuvia muutamista Carmenan kaupungin tarhalta hoitoonsa ottamista koirista.

  

Tämän lähes sokean ja vanhan koiran Carmena pelasti kaupungin tarhan vieressä olevasta syvästä montusta, jonne koira oli pudonnut. Sen enempää tarhan henkilökunta, poliisi tai palolaitoskaan eivät halunneet auttaa ja niin Carmena raahasi lainaamansa 10 metriä pitkät tikkaat paikalle ja houkutteli koiran luokseen ja kantoi ylös. Carmena risti vanhuksen Mosuksi.

Ennen matkakertomusta tulette vielä saamaan ainakin yhden uutiskirjeen.

Parhain terveisin,

Kiia