Pro Animals Finland ry:n Euroopan Unionille marraskuussa 2008 laatimia kulkukoirien/-kissojen sekä kotieläinten huonoon kohteluun liittyviä parannusehdotuksia. Ehdotukset käännetään myös englanniksi ja lähetetään laajempana jakeluna eri tahoille.
1)
Kaikkien EU -maiden kulkukoirat ja –kissat olisi muiden eläinten lisäksi saatava joko aina paikallisen tai EU:n yhteisen eläinsuojelulain piiriin. Käytännössä se tarkoittaisi mm. sitä, että koiria ei saisi pyydystää kipua tuottavalla tavalla, sulloa eläinsuojelulain vastaisiin säilöihin (= ahtaus, veden ja ruuan puuttuminen, loukkaantuneiden ja sairaiden hoidotta jättäminen), koiria ei saisi lopettaa kuin eläinsuojelullisista syistä, ja silloinkin vain eläinlääkäri voi lopettaa eläimen tehden sen inhimillisesti eikä esim. myrkkyruiskulla suoraan sydämeen.
Lisäksi maat velvoitettaisiin järjestämään laajamittaisia sterilointiohjelmia narttukoirille ja –kissoille (neuter and release) ja kaikki kulkukoirat/-kissat pyrittäisiin rokottamaan. Ainoastaan eläinlääkärit saisivat tehdä sterilointeja ja heidän olisi käytettävä toimenpiteessä nukutusta eikä esim. pelkkää rauhoitusta. Kaupungeissa, joissa on kulkukoira-/kissatarhoja olisi leikkaamattomat nartut pidettävä erillään uroksista (kunnes nartut on steriloitu), jotta nartut eivät tulisi tarhalla tiineiksi. Eläinsuojelulain piirissä kulkukoiran/-kissan rääkkääminen/kivun aiheuttaminen olisi rikos. Kulkukoria/-kissoja voisi pyydystää vain perustellusti esim. sterilointia ja rokotusta varten, eläinsuojelullisista syistä (sairas/ loukkaantunut koira/kissa saatava hoitoon/lopetettavaksi) tai mikäli eläin siirrettäisi eläinsuojelulain vaatimukset täyttävään kulkukoiratarhaan.
2)
EU:n tulisi valvoa tehokkaasti erityisesti sellaisia maita, joissa on vaikea kulkukoiraongelma ja pitkä historia koirien brutaaleista massatapoista (esim. Romania, Bulgaria). Tällaisissa maissa tulisi olla erikseen nimitetty virkamies/työryhmä valvomassa eläinsuojelulain täytäntöönpanoa. Tämä valvova elin olisi raportointivastuussa EU:lle. Mikäli maa ei täyttäisi annettuja ehtoja, olisi EU:lla oltava jonkinlainen tuntuva sanktiojärjestelmä käytössään.
EU:lla olisi oltava jonkinlainen kanava johon yksittäiset ihmiset/yhdistykset voisivat raportoida havaitsemistaan viranomaisten laiminlyönneistä/eläinsuojelurikoksista, mikäli maakohtainen valvova taho ei näihin ilmoituksiin reagoisi. Toisin sanoen kansalaisilla täytyisi olla mahdollisuus tehdä ilmoitus suoraan EU:lle, mikäli maan oma eläinsuojelulain noudattamista valvova taho osoittautuisi korruptoituneeksi tai esim. kaupunkien päättävät elimet eivät kykene yhteistyöhön paikallisten eläinsuojelutahojen kanssa eläinsuojelulain ja -säännösten valvomisessa ja tarvittavien rangaistusten antamisessa.
3)
Eläinsuojelulain piiriin tulisi kuulua muiden eläinten tavoin myös hylätyt hevoset ja aasit, koska myös niiden asema useissa EU-maissa on olla vain hyötyeläimenä ilman asianmukaista hoitoa. Esim. Romaniassa maan romaniväestön keskuudessa hevosten kohtelu on ala-arvoista, mutta viranomaisilla ei tunnu olevan keinoja / resursseja puuttua ko. väestönosan rikkomuksiin varsinkaan eläinsuojelullisissa tapauksissa.
4)
Paikallisviranomaisten tulisi ottaa eläin huostaan mikäli sen omistaja on selkeästi laiminlyönyt tai pahoinpidellyt eläintä. Tästä tulisi säätää jonkinlainen määräaika viranomaisille, jonka aikana tarpeellisten toimenpiteiden olisi tapahduttava eli huostaanotto ja eläimen omistajuuden siirtyminen laillisesti esim. paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle joka voisi halutessaan etsiä eläimelle uuden kodin.
Paikalliset viranomaiset pitäisi myös velvoittaa toimimaan yhteistyössä paikallisten eläinsuojeluyhdistysten kanssa ja tukemaan resurssiensa mukaan niiden ponnisteluja paikallisen eläinsuojelun kehittämisessä esim. osoittamalla edullisia tontteja, vuokratiloja yms. sekä tekemään hoitosopimuksia esim. huostaan otetuista & loukkaantuneista eläimistä ja kantamaan huomattava osa kustannuksista tällaisissa tapauksissa.
Paikallisviranomaisten tulisi olla aina velvoitettu tutkimaan ja raportoimaan kaikki ilmoitukset eläinsuojelurikkomuksista tai sellaisen epäilystä ja toimittaa ne valvovalle virkamiehelle/työryhmälle. Virkamiehen / työryhmän velvollisuus olisi tarvittaessa puuttua eläinsuojelurikkomuksiin ja tehdä säännöllisiä muistioita EU:lle.
5)
Ongelmamaiden eläinlääkäreitä tulisi kannustaa tekemään yhteistyötä paikallisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa ja siihen osallistuville eläinlääkäreille perustetaan ns. palkitsemisrahasto. Tietyt kriteerit täyttävät eläinlääkärit saavat vuosittain kannustuspalkkiota ko. rahastosta.
Erityisesti ongelma-alueiden eläinlääkäreille tulisi myös antaa asianmukaista koulutusta säännöllisin väliajoin eläinten suojeluun ja hoitoihin liittyvissä asioissa. Eläinlääkäreiden myönteisillä ja kehittävillä asenteilla on suuri vaikutus eläinsuojeluasioiden ja valistustyön tekemisessä kansalaisten keskuudessa.
6)
Yksityisten ihmisten harjoittamaa eläinten teurastusta tulisi valvoa & kieltää se mikäli teurastus ei tapahdu asianmukaisesti, nyt esim. Romanian romanit teurastavat eläimiä usein jopa päihtyneenä, aiheuttaen elämille suurta kärsimystä ja pitkitystä ennen kuolemaa.
Romanian kylissä hevosia kuohitaan ilman minkäänlaista kivunlievitystä tai eläinlääkärin apua. Tämä pitäisi saada pikimmiten kuriin. Kunnilla tulisi olla kiertäviä eläinlääkäreitä jotka kiertäisivät säännöllisesti syrjäisissä paikoissa ja suorittaisivat eri hoitotoimenpiteitä ja valvoisivat tilannetta esim. hevosten kuntoa joka usein on erittäin huono.
Eläimiä ei saisi jättää heitteille, esim. hevosten vaeltelu irti ympäri kaupunginlaitamia (hevoset joutuvat näin usein autojen kolhimiksi ja loukkaantuvat pahoin) tulisi täyttää heitteillejätön tunnusmerkit ja kieltää. Hevoset olisi pidettävä lieassa tai aitauksessa.
7)
EU sponsoroisi mediakampanjoita eläinsuojelusta esim. TV:ssä sellaisissa maissa joissa eläinten oikeudet ovat erityisen huonot (erityisesti Romania, Bulgaria, myös Baltian maat).
8)
EU:lla tulisi olla apurahoja pieniä paikallisia eläinsuojeluyhdistyksiä varten ja varsinkin paikallista eläinsuojelutyötä / eläinsuojelun kehittämistä varten uusissa EU maissa, joissa eläinten asema on erityisen huono. Nykyisellään pienet eläinsuojeluyhdistykset jäävät kokonaan sekä maakohtaisten että EU-tasolla jaettujen tukien ulkopuolelle. Tiedon saaminen eläinsuojelutarkoituksiin annettavista EU-avustuksista on nykyisin hyvin vaikeaa, ja tilannetta selvittävällä on vastassa vain tiheä linkkiviidakko, joka ei johda mihinkään konkreettiseen.
Pienillä eläinsuojelu- tai kansalaisyhdistyksillä ei ole resursseja suunnitella ja toteuttaa suuria projekteja (vrt. maaseudun kehittäminen), jotka mahdollistaisivat EU-tuen saamisen. Pienten yhdistysten (ja varsinkin eläinsuojelua harjoittavien) on lähes mahdotonta saada sponsoreita ja partnereita esim. yritysmaailmasta. Myös kattojärjestöjen taloudellinen apu (mm. PETA, WSPA, RSPCA, HUS, IFAW) on suunnattu jäsenorganisaatioille ja jäseniksi hyväksymisprosessit ja –maksut ovat pienille yhdistyksille monesti lähes ylivoimaiset tai suorastaan mahdottomat (esim. Suomesta jäseniä ovat Animalia, SEY ja Hesy, jotka painivat omaan yhdistykseemme nähden aivan eri sarjassa).
9)
EU sponsoroisi, työskennellen tiiviissä yhteistyössä paikallisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa, kouluissa / opistoissa järjestettävää eläinten kohteluun ja hoitamiseen liittyvää valistustyötä sellaisissa EU –maissa, joissa eläinsuojelutilanne / kulkukoira- ja kissatilanne on erityisen huono (tai lemmikkien hylkääminen yleistä), kuten Romania, Bulgaria, Baltian maat, Espanja. Valistustyöhön liittyisi myös nuorten kannustaminen paikalliseen vapaaehtoistyöhön esim. oman alueensa koira- ja kissatarhoilla.
10)
Romanian ja Bulgarian kaltaisissa EU-maissa eläintensuojelu on jätetty täysin pienten, kansallisten eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoisten harteille ja yhdistykset joutuvat tekemään töitä vuorokauden ympäri ja ilman vapaapäiviä selvitäkseen taakasta. Nämä pienet paikalliset yhdistykset ylläpitävät lähes aina myös yksityisiä tarhoja kodittomille ja hylätyille koirille ja yrittävät huolehtia niistä olemattomin resurssein ilman valtion tai paikallisten viranomaisten tukea. Tällaisten tarhojen olosuhteet ovat usein hyvin alkeelliset ja meidän mittapuumme mukaan niissä on jopa mahdotonta tehdä eläinsuojelutyötä (vrt. Pro Animals Romania).
Romanian ja Bulgarian kaltaisten maiden pienille paikallisille eläinsuojelujärjestöille tulisi osoittaa varoja asianmukaisten eläinsuojien (kissat, koirat, hevoset, aasit) rakennuttamiseksi ja riittävän henkilökunnan palkkaamiseksi. Myös eläinlääkäripalvelut ovat usein vaikeasti saavutettavissa tai jäävät kokonaan saamatta. EU:n tulisikin ylläpitää esim. eläinlääkäripalveluita tarjoavia liikkuvia klinikoita, jotka tekisivät yhteistyötä paikallisten eläinsuojeluyhdistysten kanssa ja joista olisi saatavilla säännöllistä apua ongelma-alueilla.
