|
Sivu 10 / 13
Seitsemän aikaan illalla Carmena kertoi meille, että hänen on lähdettävä tarhalta kotiin koska Rona-hevosta koskeva kooste näytettäisiin iltauutisissa ja Carmena haluaa nähdä sen. Me lupasimme jäädä tarhalle tekemään iltapuuhat ja kyyditä Vasilen kotiin. Siispä teimme varastorakennuksessa vielä iltasiivouksen ja laitoimme koirat "yöpuulle" huolehtien siitä, että kaikilla oli nukkumapaikat, kupit täynnä vettä ja ruokaakin saatavilla. Kello lähenteli iltayhdeksää kun laitoimme ovet lukkoon ja huristelimme kohti hotellia.
Carmena ja Patricia tulivat puoli kymmeneltä tapaamaan meitä hotellille, jossa söimme vielä iltapalaa ja kertasimme päivän tapahtumia. Carmena kertoi mitä Ronaa koskevista iltauutisista ja soitti vielä kyseisen tv-kanavan johtajalle pyytääkseen uutiskoostetta dvd:nä meidän käyttöömme. Ennen kuin ehdimme huomatakaan, oli kello taas jo yli puolen yön ja olimme kaikki melkoisen väsyneitä. Toivotimme Carmenalle ja Patricialle hyvää yötä ja painumme pehkuihin.
Heti kohta nukkumaan mentyäni heräsin hirvittävään päänsärkyyn, joka ei talttunut lääkkein vaan jossakin vaiheessa aloin voimaan todella pahoin ja sitä jatkuikin sitten tuntikausia yhteen menoon. Luonnollisesti aamun valjetessa olin kalpea kuin haamu ja täysin voimaton. Minun oli määrä mennä ennen yhdeksää Patrician kanssa pankkiin ja sen jälkeen tutustumaan Carbunestin kaupungin koiratarhaan, mutta minun oli pakko jäädä hotellille lepäämään ja laitettava muut reissulaiset toimittamaan sovittuja asioita.
Puolen päivän jälkeen oloni alkoi olla jo parempi ja soitin Jukalle, jotta hän hakisi minut tarhalle. Vaikka olinkin ollut todella heikossa kunnossa, minua harmitti vietävästi se, että puoli päivää oli mennyt minulta täysin hukkaan. Saapuessani tarhalle totesin onnekseni, että sovitut asiat oli kuitenkin saatu hienosti hoidettua ja Carmenalle ostettu pesukonekin odotti vuokra-automme takakontissa toimittamista Carmenan kotiin. Jukka kertoi, että pankissa oltiin taas kerran ensi alkuun nihkeilty avustusrahojemme tallettamisessa Pro Animals Romanian tilille, mutta olihan se sitten onnistunut ihan kohtuullisen lyhyessä ajassa. Anu taasen kertoi, että Carmenalle pesukonetta ostaessa, oli meinannut hermot palaa, kun myyjä oli kirjoittanut tositetta toisen perään. Anusta oli tuntunut siltä, että hänen Visa-korttiaan epäiltiin väärennetyksi, koska hänen täytyi allekirjoittaa tositteita viisi kappaletta, ennen kuin pesukone saatiin ostetuksi.
Anu oli Carmenan ja Patrician mukana Carbunestin kaupungin ylläpitämällä tarhalla ja sinne ei heitä sisälle päästetty. Patricia kiipesi kuitenkin suljetun portin ylitse ja sai otettua kuvia itse tarhasta. Tarhan yhteydessä oli myös ollut pieni karjasuoja, jossa oli ollut lehmä kytkettynä lyhyeen liekaan ja vieressään nuorehko vasikka.
Heli ja Jukka olivat yrittäneet tutkia vielä asuntovaunua etsien sieltä mahdollisia hiirenmentäviä koloja, mutta asuntovaunussa on niin paljon ulokkeita ja piiloja, että kolojen löytäminen osoittautui mahdottomaksi. Toivomme, että varastorakennuksessa olevan ultraäänikarkottimen teho ulottuu asuntovaunuun saakka.
Minä vietin lauantai-iltapäivän tarhan koirien seurassa, koska seuraavana päivänä siihen ei enää olisi mahdollisuutta. Rapsuttelin koiria taas haikein mielin ja ajattelin, että kunpa joskus tarhareissuillamme voisin viettää päivät pitkät vain näiden ystävieni luona ilman, että olisi muuta ohjelmaa koko ajan. Toki tarhalla auttaminen ja muut Carmenan ja Patrician arkeen liittyvät asiat ovat tärkeitä, mutta tarhan koirat nauttivat niin suunnattomasti siitä, että niitä rapsutellaan ja silitellään ja niille jutellaan mukavia, että olisi todella inhottava temppu jättää ne huomiotta. Huomasin jossakin vaiheessa Jukan siivoavan tarhan käytäviä vesiletkulla ja täyttelevän juoma-astioita Vasilen ystävällisen opastuksen kera. Anu istui mietteisiinsä vaipuneena pieni pentu sylissään aikuisten koirien hääriessä ympärillä erään kopin katolla. Carita ja Helikin kiertelivät tarhalla rapsuttamassa koiria luvaten tulla pian uudestaan. Jokainen meistä varmasti ajatteli tahollaan jo seuraavan päivän kotiinpaluuta haikein mielin.
Ehdimme jossain välissä hyvästelemään myös kaupungin puoleisen tarhan asukkeja, koska työmies lähti pois kolmen aikoihin ja tulisi vasta seuraavana päivänä takaisin.
|