|
2008-03 Kiian matkakertomus |
|
|
|
Sivu 11 / 13
Carmena lähti iltapäivällä normaaliin tapaan ruokkimaan kotonansa sekä kotinsa vastapäisellä tontilla asustelevat koirat. Hän käy päivittäin ruokkimassa myös mm. kaatopaikan lähistöllä majailevia kulkukoiria. Carmena kertoi, että muutaman viikon aikana koirat ovat kyseisellä alueella lisääntyneet valtavasti eli jos niitä oli aikaisemmin viisitoista, niin nyt niitä on ainakin viisikymmentä. Syynä saattaa olla se, että koiria on kerätty kaupungin kaduilta ja "siirretty" niitä sitten kaatopaikan läheisyyteen, josta mm. metsästäjät käyvät aika ajoin koiria lahtaamassa.
Illan hämärtyessä lähdimme kohti hotellia tarkoituksenamme vielä mennä illalla tervehtimään Carmenan lemmikkejä, joita meillä oli ollut jo kovasti ikävä. Ja olihan meidän toimitettava Carmenalle hankittu pesukonekin paikoilleen.
Kun puoli kymmenen aikoihin illalla saavuimme Carmenan kotiportin eteen, kuului sen takaa jo iloista haukuntaa. Vastassamme oli parikymmentä märkää kuonoa ja heiluvaa häntää. Carmenan lemmikit ovat kaikki mitä ihanimpia veitikoita ja valloittavia persoonia. Kävin Carmenan kanssa myös vastapäisellä tontilla tervehtimässä siellä asustelevia koiria. Valitettavasti oli sen verran pimeää, etten nähnyt kuka kukin koirista oli, mutta iloinen vastaanotto oli sielläkin ja koirat juoksentelivat riemuissaan ympäri tonttia. Carmena oli tuonut tontille tammikuussa myös tiineenä olevan nartun, joka oli synnyttänyt neljä ihanan suloista pentua. Pennut olivat kuukauden vanhoja ja juoksentelivat jo reippaasti aikuisten seassa ja nuuhkivat uteliaana lahkeitani. Nostaessani pentuja syliini, ne tuhisivat tyytyväisinä ja tuoksuivat vielä vauvoilta.
Ilta vierähti jälleen kerran nopeasti ja huomasimme pian kellon olevan yli puolen yön. Oli aika hyvästellä Carmenan lemmikit ja lähteä hotellille lepäämään.
|